Totuuden etsintää

Tiina Parkkisenniemi:

Kerron sinulle oman todistukseni.

Hengelliset asiat ovat kiinnostaneet minua koko ikäni niin paljon, ja olen etsinyt korkeampaa ja suurempaa monesta eri paikasta, näin jälkeenpäin ymmärrettynä; vääristä lähteistä. Olen saattanut rukoilla Jumalaa ja tämän jälkeen leikkinyt Tarot-korteilla. Nyt ymmärrän, että se oli väärä tie. Sille on kuitenkin helppo eksyä, sillä Raamattu sanoo, että tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi. Tämä valon enkeliksi tekeytyjä on kuitenkin tullut vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. En voi palvella hyvää ja pahaa yhtaikaa. Tiedän, että elämässäni on ollut esirukoilijoita ja olen aina ajatellut, että on muutakin. On muutakin kuin me ihmiset, on pakko olla olemassa Luoja ja Suunnittelija. Eihän tämä maailma voi olla vain summanmutikassa sattumaa.

Elämässäni tuli aikakausi, jolloin aloin tosissani etsiä totuutta, kaiken tarkoitusta ja merkitystä. Olin samaan aikaan valtavan ahdistunut ja minulle tarjottiin erilaisia asioita ratkaisemaan kysymykseni. Luin paljon henkistä kirjallisuutta; buddhalaisuus, New age ja kaikenlainen mielellä leikkiminen (mm. mindfullness) ja horoskoopit kiinnostivat rajusti. Olin rikkinäinen, sisäisesti tyhjä ja etsin aina tiedostamatta rakkauden lähdettä. En tiennyt, että etsin sitä, mutta sitähän se etsiminen kaikkinaisuudessaan oli. Kaipasin jotain, joka olisi sanonut minun olevan jotain. Jos joku horoskooppi lupasi minulle jotain mukavaa ja tämän jälkeen pettikin minut lupauksessaan, menin etsimään muualta, kuten numerologiasta. Etsin enkeleitä höyhenten perusteella. Oikeasti, ne höyhenet ovat linnun sulkia, eivätkä viestejä enkeleiltä. Jälkeenpäin vähän naurattaa koko ajatus.

Tämä totuuden etsintä vei minut erääseen messutapahtumaan, jossa povaajat, noitarummun paukuttajat ja energiaparantajat julistivat sitä parhainta, mitä tiesivät, mutta Kaikkivaltiasta Jumalaa he eivät tunteneet. Kuitenkin, hekin ovat Jumalalle niin rakkaita. Noilla messuilla elämäni otti täyskäännöksen. Minulla ei ollut köyhänä opiskelijana rahaa varata 30 minuuttia elämästäni aikaa energiaparannukseen tai auranlukemiseen. Sen sijaan kuulin jostain kaunista ja lohdullista kitaransoittoa ja lähdin kävelemään siihen suuntaan. Törmäsin ikäiseeni ihmiseen, joka kertoi, että tässä olisi aivan ilmaisia hoitoja tarjolla. Ja siinä kun odottelet, niin juopa kupillinen kahvia. Tämän hyvän tarjouksen otin vastaan ja katselin, kun porukka nuoria aikuisia istui tuoleillaan ja ”hoiti” asiakkaita puhumalla. Kuulin myös erilaisten kielien sekamelskaa. Ajattelin, että ”siistiä”.

Kun minun vuoroni tuli ottaa vastaan hoitoa (valitsin hoidoksi hengellisen puhdistautumisen), sain istua tuolilla pahvinen kahvimuki kourassani ja ympärilläni oli pieni porukka nuoria aikuisia. He kysyivät minulta jotain, olivat hetken hiljaa ja alkoivat tämän jälkeen rukoilla puolestani. Tapahtui jotain merkillistä. Sellainen pato murtui sydämessäni, jota en tiedostanut olevankaan ja itkin ”silmät päästäni”. Se oli syntymäkipua. Se ilmainen, pahvinen kahvimuki lensi jonnekin lattialle ja tunsin valtavan ihmeellisen, sisäisen kosketuksen. Minulle puhuttiin asioita, joita he eivät olisi voineet minusta tietää. Mutta Jumala tiesi. Tunsin, että pystyin luottamaan näihin ihmisiin ja kerroin heille joistakin peloistani. Yksi ”hoitajista” kysyi minulta, haluanko ottaa Jeesuksen elämääni ja sydämeeni asumaan. Pyristelin vastaan hetken aikaa ja sitten ajattelin, että eipä minulla oikeastaan ole mitään menetettävää. Tämän jälkeen rukoilin pelastusrukouksen. Tunsin olevani vapaa pitkiin aikoihin.

Minua kehotettiin Raamatusta ensin lukemaan psalmeja. Ostin messuilta ennen lähtöäni pienen koriste-esineen, jossa oli Jeesuksen kuva. Se esine on mennyt jo rikki, mutta tiedän, etten tarvitse kuvia Hänestä. Sydämen varmuus Hänen läsnäolostaan ja olemassaolostaan riittää. Elämäni ei ole ollut enää entisellään tämän päivän jälkeen. Tämä tapahtui vuonna 2017 ja voin kertoa, että parempaan suuntaan on mennyt.

Mutta mitä käytännössä on Jeesuksen vastaanottaminen elämään?

Jos sinua kiinnostaa uskoon tuleminen tai haluat tutustua muiden ihmisten muutostarinoihin, tässä on linkki tuleuskoon.fi -sivulle, josta pääset näitä lukemaan. (Löytyy myös tämän nettisivuston etusivun yläosasta)

Ole turvallisella mielellä,
Tiina

BLOGI

Uusi blogiteksti ilmestyy noin kaksi kertaa kuukaudessa.

Blogikirjoitukset eivät välttämättä edusta Sotkamon Helluntaiseurakunnan virallista linjaa, vaan ovat kirjoittajien omaa tulkintaa, ajatuksia ja kokemusta uskosta ja elämästä. Kirjoitusten tarkoitus ei ole antaa vain vastauksia, vaan myös herättää kysymyksiä.

Blogia kirjoittavat mm:

  • Mirka Virtanen

  • Ylioppilas, ylistyksenjohtaja

Uusimmat blogitekstit

Kaksi kaverusta

Julkaistu : 15.2.2024

Uskon rannaton meri

Julkaistu : 18.1.2024

Riippuvainen Jeesuksesta.

Julkaistu : 30.11.2023

Sitä on kaikkialla.

Julkaistu : 23.10.2023

Arvokas taideteos

Julkaistu : 7.9.2023

Nenä, korva, varpaanväli.

Julkaistu : 16.6.2023

Viimeiset sanat

Julkaistu : 24.5.2023

Jumala on kutsujen Jumala

Julkaistu : 27.4.2023

Etsikää niin te löydätte

Julkaistu : 30.3.2023

Enemmän uskoa, vähemmän pelkoja

Julkaistu : 16.3.2023

Ajatuksia tulesta.

Julkaistu : 23.2.2023

Vapaasti tulla ja mennä?

Julkaistu : 7.2.2023

Enemmän Häntä

Julkaistu : 5.12.2022

Toukka

Julkaistu : 10.11.2022