Juha Marin:
”Ateenalaiset! kaikesta näkee, että te tarkoin pidätte huolta jumalien palvonnasta” (Apt. 17:22b). Tämän Paavali lausahti kävellessään Ateenassa noin ensimmäisen vuosisadan lopulla. Ateena oli sen aikaisen maailman kulttuurin, talouden ja sivistyksen kehto ja aikansa metropoli. Ateenalaiset tosiaan kiinnittivät huomiota uskonnollisen elämänsä hoitoon. Mittavilta palvontapaikoilta löytyi jumala ”joka lähtöön.” Edustettuina olivat: hedelmällisyyden, sodan, rauhan, merenkulkijoiden, auringon, kuun, sateen, tulen jne. jumalat. Ja ehkä varmuuden vuoksi siellä oli alttari myös jumalalle, joka oli olemassa, mutta jota ei oltu vielä löydetty (Apt.17:23). Periaatteessa Ateenalaisten olisi pitänyt tietää Jeesuksesta Kristuksesta, sillä huhut Jeesuksesta sekä ihmeteoista olivat varmasti kiirineet Ateenaan pyhiinvaeltajien, matkasaarnaajien ja kauppalaivojen mukana. Ateenalaisten oma kommentti paljastaa, että he kyllä seurasivat aikansa hengellisiä tapahtumia varsin tarkasti. ”Ateenalaiset samoin kuin kaupungissa asuvat muukalaisetkin olivat näet tavattoman kiinnostuneita kaikista uusista asioista ja puheenaiheista.” (Apt.17:21).
Tieto ei riitä.
Tietämättömyys on ehkä jotenkin perusteltavissa Ateenalaisten kohdalla, mutta se miten juutalaiset suhtautuivat Jeesuksen syntymään ja asemaan osoittaa, ettei se mitä tietää ja kuulee, vielä riitä hengellisessä elämässä! Juutalaisuuden koko historia, kulttuuri ja uskonto olivat täynnä vertauksia ja esikuvia Kristuksesta. Vuosisadat oli lapset kasvatettu juutalaisuuteen, joka on täynnä tarinoita ja esikuvia tulevasta Messiaasta, Jeesuksesta Kristuksesta, joka tulisi ottamaan pois maailman synnin. Mutta miten sitten kävi, kun Jeesus oikeasti tuli? Hänet tapettiin, koska ihmiset eivät tunteneet Häntä. Näistä lähtökohdista tietämättömyys Jumalasta ja Jeesuksesta Kristuksesta asettaa maailman uskonnot, aatteet ja filosofiat ankaraan testiin. Jos edellisten (ateenalaiset ja juutalaiset) lisäksi otetaan mukaan esim. Keskiajan rationaalisuutta korostavat kuuluisat teologit, nykyajan humaani (ihmiskeskeinen) kristillisyys, Islam, Jehovan todistajat tai ateistit, niin jokainen voi huomata miten täysin erilainen kuva näillä ryhmillä on Jumalasta. Voidaan sanoa, että kaikesta viisaudesta, tiedosta, historian opetuksesta, koulutuksesta sekä opiskelusta huolimatta Jumala on vieras ja tuntematon suurelle osalle ihmisiä.
Millaista Jumalaa me etsimme?
Uskon, että syy siihen, miksi Jumala ja Kristus ovat tuntemattomia on se, että ihmisten odotukset Messiaasta olivat erilaiset kuin mitä Hän todellisuudessa oli. Juutalaiset näet odottivat suurta kuningasta ja sotapäällikköä. Keskiajan rationaaliset teologit taas halusivat järjellä selittää esim. raamatunihmeet. Nykyajan humaani kristillisyys haluaisi, että Kristus olisi vain ”Hyvä ihminen” ja hyväntekijä. Islam mainitsee kyllä Jeesuksen, mutta Hän on vain yksi profeetta muiden joukossa. Listaa voisi jatkaa vaikka, kuinka pitkälle. Ymmärrämme miten tällainen ajattelu vääristää kuvamme Jeesuksesta. Jeesus oli paljon edellistä, mutta Hän sanoi myös asioita, jotka monelta ihmiseltä ja ryhmältä juuri unohtuvat. Jeesus sanoi varsin suoraan, että kaikki ihmiset ovat tehneen syntiä ja siten rikkoneen Jumalaa vastaan. Hän yksinkertaisesti pyysi ihmisiä tekemään parannuksen teoistaan. Jos ei tehnyt parannusta, niin edessä oli kadotustuomio niille, jotka eivät usko. Jeesuksen sanat käyvätkin nyt todella kohti ja voi ehkä ymmärtää, miksi on helppo ottaa Jumalan ja Kristuksen kuvasta jotain, mutta ei kaikkea. Tiedämme Jeesuksesta aivan tarpeeksi. Kysymys on enemmän siitä, miten kaikkeen tietoomme reagoimme.
Hyvää alkanutta vuotta toivottaa Juha Marin, pastori
